Perhetausta ennustaa aikuistumisen polkuja

OutiSirnio Photo Maarit Kytöharju
Outi Sirniö. Photo: Maarit Kytöharju

Outi Sirniö Kouluttautuminen, työelämään siirtyminen ja perheellistyminen ovat merkittäviä siirtymiä aikuistumisen elämänvaiheessa. Aikuistumista ja aikuisena saavutettua yhteiskunnallista asemaa tutkitaan usein yksittäisiä siirtymiä ja saavutuksia tarkastelemalla. Tuore tutkimuksemme osoittaa, että myös itse aikuistumisen polut eroavat perhetaustan mukaan. Hyväosaisten perheiden lasten polut aikuisuuteen ovat suotuisampia kuin vähäosaisten perheiden lasten aikuistumisen vaiheet. Vaikka nuorilla onkin yhä enemmän vapautta tehdä omaa tulevaisuuttaan koskevia valintoja, vaikuttaa aikuisuuteen siirtyminen silti olevan väestötasolla varsin sosiaalisesti vakiintunut prosessi.

Tarkastelimme tutkimuksessamme rekisteriaineiston tietojen avulla 1970-luvulla syntyneiden suomalaisten miesten ja naisten aikuistumisen polkuja. Tutkittavia seurattiin 16-vuotiaasta 37-vuotiaaksi asti tarkastelemalla vuosittaista tietoa työmarkkinoille osallistumisesta ja perheenmuodostuksesta. Käytimme monikanavaista sekvenssianalyysiä, jonka avulla tarkastellaan kerralla tutkittavien nuorten aikuisten elämänkulkua. Tutkittavien aikuistumisen polkuja verrataan kokonaisuutena toisiinsa, ja samankaltaiset polut luokitellaan ryhmiin. Näin saadaan aikaiseksi tyypillisimpiä aikuistumisen polkuja kuvaava ryhmittely. Tämän jälkeen tutkimme, miten vanhempien koulutus, tulotaso ja lapsuudenperheen perherakenne ovat yhteydessä siihen, millä todennäköisyydellä tutkittavat ovat päätyneet eri aikuistumisen poluille.

Nuorten aikuistuminen on moninainen prosessi, joka sisältää useita rinnakkaisia siirtymiä. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme muuttoa pois lapsuudenkodista, kouluttautumista, työllistymistä, avo- tai avioliiton solmimista ja purkautumista ja lasten saamista. Näiden siirtymien ajoitus ja järjestys elämänkulussa ovat toisiinsa kietoutuneet, sillä nuoret aikuiset tekevät monia elämänvalintoja yhtäaikaisesti.

Tutkimuksemme mukaan siirtymä aikuisuuteen voidaan jakaa kuuteen tyypillisimpään polkutyyppiin. Polkutyypit osoittavat, että koulutus oli selkeästi yhteydessä muiden elämänalueiden siirtymiin. Korkeimmin koulutettujen aikuistumisen poluilla liitto muodostettiin ja lapset saatiin vanhemmalla iällä kuin muissa ryhmissä. Matalimmin koulutettujen aikuistumisen polut pitivät useammin sisällään yksinhuoltajuutta, katkonaista ja pienituloista työllistymistä ja pitkittynyttä lapsuudenkodissa asumista. Matalasti koulutetut naiset sijoittuivat useammin poluille, joihin sisältyi vanhemmuutta nuorella iällä sekä epävakaita liittoja, kun taas miehet jättäytyivät useammin työmarkkinoiden ja perheenmuodostuksen ulkopuolelle.

Tutkimuksemme osoittaa, että lapsuudenperheen kulttuuriset, taloudelliset ja sosiaaliset resurssit heijastuvat siihen, minkälaisille aikuistumisen poluille nuoret aikuiset sijoittuvat. Nuorten aikuisten päämäärät, valinnat ja mahdollisuudet rakentuvat lapsuudenperheissä. Tulostemme mukaan vanhempien korkea koulutus oli yhteydessä nuorten polkuihin, jotka sisältävät yliopisto-opiskelua. Vanhempien korkea koulutus ja tulotaso ennustivat lisäksi keskimääräisessä tai hieman vanhemmassa iässä tapahtuvaa perheellistymistä. Pienituloisten vanhempien lasten todennäköisyys sijoittua poluille, jotka sisälsivät epävakautta sekä perheellistymisen että työllistymisen elämänalueilla, oli suurentunut. Lapsuus yksinhuoltajaperheessä lisäsi todennäköisyyttä siirtymien epävakauteen, epätyypilliseen perheenmuodostuksen ajoitukseen ja lapsuudenkodissa asumiseen myös aikuisella iällä.

Kokonaisvaltainen elämänkulun tarkastelu tarjoaa uutta tietoa siirtymistä aikuisuuteen, kun yksittäisten tapahtumien sijaan tarkastellaan tutkittavien polkuja useammalla elämänalueella. Yhteiskunnallisen aseman muodostumista, sosiaalista eriarvoisuutta ja taustatekijöiden vaikutusta tutkittaessa olisikin hyvä huomioida tarkemmin eri aikuisuuden saavuttamisen vaiheiden kytkeytyneisyys.

Figure finnish

Tämä blogikirjoitus perustuu Outi Sirniön, Timo M. Kauppisen ja Pekka Martikaisen artikkeliin ”Intergenerational determinants of joint labor market and family formation pathways in early adulthood”, joka on julkaistu Advances in Life Course Research-lehdessä.


Kommentera

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s